Olen kasvanut kovasti. Yllän jo vaikka mihin. Minua tosin kielletään nousemasta esim ruokapöytää vasten, joten täytyy miettiä, mitä muuta hyötyä tästä uudesta kyvystä voisi olla.

Lenkillä olen huomannut, että kannattaa kävellessä vilkuilla hihnan toiseen päähän. Siitä saan kehuja ja joskus makupalojakin. Hyvä kun hoksasin tämän jutun. Osaan minä jo muitakin kikkoja, millä saan kehuja. Ulkoa tultua osaan istuutua heti, kun ulko-ovi on kiinni. Ruokakuppi tulee telineeseen nopeammin, kun istahdan. Emäntä opettaa minulle jotain uutta juttua. Hänellä on tuoksuva herkku nyrkin sisällä ja hän sanoo `maahan`. Sitten hän vie herkkua nenäni edestä lattiaan ja liu`uttaa sitä niin alas eteen, että on mentävä ihan kyyryyn seuratakseen tuoksua. Tässä on joku jippo, jonka varmasti hoksaan pian.

Aamulenkillä oli taas niitä isoja siivekkäitä nurmikolla. Voisin tuijottaa niitä vaikka kuinka kauan. Emäntä ei jaksa tuijottaa kovin kauaa, vaan haluaa jatkaa matkaa. Siivekkäät ovat kiehtovia! Ne saattavat ihan yhtäkkiä hypätä ilmaan ja jäädä sinne! Niitä voisi tosiaan seurailla loputtomiin.